Malmin Palloseurassa aloittaa joulukuussa Veikkausliiga-legendaksikin palkittu Ville Lehtinen. Lehtinen toimii päävalmentajana kaudella 2024 miesten edustusjoukkueessa ja U9-U11 sektorissa valmentajana valmennuspäällikkö Teo Hyrskeen tukena.
Villen mittava pelaajaura ammattilaisena tunnetaan Suomessa hyvin. Hän on pelannut urallaan Suomen lisäksi Englannissa ja Norjassa.
– 1997 pelasin HJK:n seurajoukkueen mukana. Minut vuokrattiin Malmin Palloseuraan muutamaksi otteluksi, josta päädyin Sheffield Unitediin testeille. Pääsin sittemmin mukaan Sheffieldiin ja voidaan sanoa, että lähdin sinne Malmilta, Lehtinen toteaa pilke silmäkulmassa.
– Kerkesin pelata Englannissa Ian Rushin, Dean Soundersin ja Phil Jagielkan kanssa. Englanti opetti, että jalkapallo voi johtaa ammattilaisuusmaailmassa erikoisiin tilanteisiin. Nykyjalkapallohan on pitkälti lähtöisin Sheffieldistä. Se näkyi todella voimakkaasti koko kaupungin kulttuurissa. Se vaikuttaa ihmisten arkielämään. Jalkapallo on siellä, kuin yksi perheenjäsenistä.
– Armeijavuonna 1999 Pertti Lundell otti minut Veikkausliigaseura FC Jazziin. Porissa minulla oli vaikea vuosi, eikä sopimustani uusittu ja päädyin Raumalle Pallo-Iiroihin, jossa en saanut pelillisesti itsestäni kaikkea irti. Aallonpohjani koin silloin vuonna 2000 Raumalla. Loppuvuodesta Ari ”Zico” Hjelm halusi minut Tampere Unitediin, joka oli putoajakandidaatti. Voitettiinkin lopulta Suomen mestaruus ja urani lähti uusille urille. Hyökkäystriosta Lehtinen, Pohja ja Niemi puhuttiin mediasta tuohon aikaan todella paljon. Jossain vaiheessa muistan johtaneeni joukkueeni maalintekijätilastoa, vaikka tulin pääosin kentälle penkiltä.
– Bodo/Glimt tarjosi minulle sopimusta 2002 vuoden lopulla. Voitimme 2003 Norjan pääsarjan hopeaa. Norjan vuodet tekivät minut maalintekijäksi. Opin miten viimeistellään, kuinka olla tehokas maalintekijä. Harjoitusmetodit olivat sellaisia, jotka todella kehittivät minua pelaajana.
Norjan opeista, pettymykseen. Pettymyksestä uran parhaimpaan suoritukseen.
– 2004 mursin jalkani loppukeväästä ja palasin Suomeen. Vasta 2005 sain jalkani kuntoon ja siirryin AC Allianssiin. Palasin Tampere Unitediin 2005 keskellä kesää ja voitimme pronssia Veikkausliigassa. Lopulta 2006 oli paras kauteni, jolloin voitimme mestaruuden, joka oli itselleni kolmas mestaruus Suomessa. Tein muistaakseni 21 ottelussa 22 maalia, joista 11 tuli liigassa, kuusi liigacupissa ja europeleissä viisi.
– Viimeinen kauteni oli AC Oulussa 2007. Olin tuolloin vasta 28-vuotias pelaaja. Kausi päättyi putoamiseen. Minulla oli kypsynyt ajatus, että jalkapallo on antanut minulle kaiken mitä voin saada. Halusin poistua kentältä voittajana ja niin teinkin. En olisi tietenkään ikinä voittanut mestaruuksia, jos minulla ei olisi ollut niitä mestaripelikavereita.
Lehtinen piti pitkään taukoa jalkapallosta, mutta täysin erossa jalkapallosta hän ei pysynyt, vaan valmentaminen alkoi jossain vaiheessa olemaan kiinnostava kortti käännettäväksi.
– Palasin jalkapallon pariin yrittäjävuosien jälkeen vasta. Laitoin PPJ:lle Axel ”Akke” Orrstömille viestiä, että valmentamien voisi kiinnostaa. ”Akke” ohjasi minut Jesse Laajarannalle, jonka kanssa aloimme tekemään valmennustyötä yhdessä. Valmentamisen maailmassa itsessäni heräsi suuria tunteita. Löysin itsestäni saman intohimon valmentamisessa, joka minulla oli myös pelaajana. Valmentaminen on pitkä juoksu ja tähän liittyy monia eri asioita. Tehtävä on todella paljon monipuolisempi, kuin kentällä laittaa vain palloa verkkoon. Valmentaessa joutuu hallitsemaan isoa kokonaisuutta ja ymmärtämään sitä. Se tuli osittain yllätyksenä, kuinka isoa vastuuta koutsina joutuu kantamaan.
Lehtinen tunnistaa miten valmentamisen maailma ja jalkapallo on vuosien varrella muuttunut.
– Suhtaudun valmentamiseen suurella nöyryydellä. Koen olevani nyt etuoikeutettu, että saan olla tässä valmentamisen maailmassa mukana. Se ei ole niin helppoa mitä voisi luulla.
Malmin Palloseura kehittää edustusjoukkueen profiilia ja rakentaa ehjää siltaa junioreista aikuisiin. Tulevaisuudessa edustusjoukkue voi toimia tärkeänä ponnahduslautana eteenpäin omille kasvateille. Edustusjoukkueen kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi. Huippuvalmentajatrio Matti Härkönen, Juhani Koivurinta ja Joni Meronen päättyivät siirtyä joukkueen valmentamisesta sivuun. Uuden päävalmentajan lisäksi joukkueen valmentajana toimii erittäin kokenut valmentaja Jarmo Österlund, joka toimii Lehtisen aisaparina edustusjoukkueessa. Österlund voitti 2005 HJK:n naisten kanssa Suomen mestaruuden ja on toiminut monipuolisesti erilaisissa valmennuspesteissä.
– Olen todella iloinen, että saan nyt valmentaa Malmin Palloseurassa ja saan tämän mahdollisuuden. Pyrin ammentamaan oppia nykypäivän valmentamisesta. Olen nöyrin mielin ja toivon, että pystyn olemaan avuksi seuran pelaajakehityksen parantamisessa.
– Olen oppinut urani aikana epäitsekkyyttä. Ammattilaisuus on lopulta aika yksinäistä ja oli jo silloin aikaa ajatella. Kun lähdet ammattilaisjalkapalloilijana vieraaseen maahan, sehän avartaa todella paljon maailmankuvaa. Kun lähdet, otat tietynlaisen riskin. Perheesi on täällä ja sinä olet yksin siellä. Mikään ei olisi minua kuitenkaan pidätellyt, koska halusin mennä unelmiani kohti. Loppupeleissä kaikki on ollut sen arvoista.
MPS saa Ville Lehtisestä tärkeän palan vuosi sitten uudistunutta organisaatiorakennetta. Pelaajakehitykseen panostetaan ja omavaraisuus tulee toimimaan edustusjoukkueen prioriteettina. Lehtinen haluaa antaa myös yhden neuvon seuran nuoremmille pelaajille.
– Antaisin sellaisen vinkin, että älä hätäile, jos et ole 15-20 -vuotiaana juniorimaajoukkueessa. Kova työnteko monesti palkitaan. Ne, jotka ovat sitkeitä tulevat pärjäämään. Jatka työntekoa, vaikka kaikki asiat eivät menisi suunnitellulla tavalla. Ikinä ei voi lopulta tietää, milloin niitä tilaisuuksia tulee.
Malmin Palloseura toivottaa Villen lämpimästi tervetulleeksi seuraan!
