Seura on valinnut marraskuun vapaaehtoiseksi Teija Tanskan. Palkinnoksi hän sai MPS-mukin, haluamme kiittää Teijaa tärkeästä työstä!
Alla Teijan kuulumisia.
Kaikki kolme lastamme (nyt jo aikuisia) ovat pelanneet MPS:ssä ja mieheni on ollut mukana joukkueiden taustajoukoissa, nyt sitten useamman vuoden mukana seuran hallituksessa. Itsellä ei ole jalkapalloiluun lajina mitään annettavaa, mutta olen sitten aina ollut joukkueiden mukana taustahommissa kuten toiminut valvojana tai kuskina turnausmatkoilla ja hoitanut varainkeruuta pitämällä buffaa kotipeleissä. Olen järkeillyt, että koska käyn kaikki pelit kuitenkin katsomassa, niin voin siinä samalla tuoda tullessani termarillisen kahvia ja pullaa myyntiin. Aina on ollut katsojia, jotka arvostavat sitä, että kentän laidalla on tarjolla asevelihintaan kuppi kuumaa tai muuta virvoketta J Ongelmitta on löytynyt kertyneille varoille joukkueessa käyttöä, on maksettu ruokailuja pelimatkoilla tai tilattu kauden päättäjäispeliin pizzaa.
Seuran talkoissa olen ollut mukana satunnaisesti esim. buffaa pyörittämässä Wembleyn avajaisissa ja junnupäättäjäisissä, jos on pyydetty. Talkoohenki on lapsuudenkodin peruja ja olen lapsuudesta saakka kasvanut tähän elämäntapaan, että yhdessä tehdään.
Minusta on hauskaa olla mukana omalta pieneltä osaltani mahdollistamassa paikallisseuratoimintaa. Erilaisia toimijoita/tekijöitä tarvitaan, jokaisen osaamiselle löytyy käyttöä. Tässä individualismia korostavassa ajassa koen yhteisöllisyyden itselle tärkeäksi ja voimaannuttavaksi. Talkoohenkeen olemme halunneet lapsemmekin kasvattaa, ei pelkästään puhein, vaan omalla esimerkillä – malli näyttää kohtuullisen hyvin jälkikasvuun tarttuneen! Minusta on mukavaa, että joihinkin lasten pelikavereiden perheisiin pidämme edelleen yhteyttä, me aikuiset olemme ystävystyneet ja tapaamme, vaikka aikuistuneet lapset eivät vuosiin ole pelanneet samassa joukkueessa. Yhdessä tekemisellä on ollut positiivinen vaikutus myös omaan perheeseen ja lapsi-vanhempi suhteeseen.
Vapaaehtoisuuteen kannattaa suhtautua rennosti, siis vapaasti ja omaehtoisesti. Osallistua voi itselle luontevassa ja sopivassa roolissa, omalla aikataululla. Jokaiselle löytyy tekemistä sellaisessa mittakaavassa kuin oma elämäntilanne sallii. Hommiin ei tarvitse sitoutua joka viikko, vaan yhteiseen tekemiseen voi tulla mukaan harvakseltaankin, kun ehtii ja jaksaa, stressittä ja ilon kautta. Minun kokemukseni on , että enemmän olen saanut kuin antanut – kannattaa kokeilla!
