Teksti: Suomen Palloliitto Kuva: Juha Tamminen Julkaistu aikaisemmin: Kierrepallo 2022
Jalkapallokauden 2022 yksi kohokohdista on naisten EM-lopputurnaus, joka pelataan heinäkuussa Englannissa. Suomalaisittain kiinnostus on luonnollisesti suurta naisten A-maajoukkueen – Helmareiden – raivattua tiensä 16 joukkueen lopputurnaukseen.
Suomen esitykset naisten EM-lopputurnauksessa alkoivat vuonna 2005 Englannissa pelatun lopputurnauksen komealla välieräpaikalla. Jatkoa tuli vuonna 2009 Suomen emännöidessä lopputurnausta ja vuoden 2013 Ruotsin EM-lopputurnauksessakin Suomi oli mukana. Vuoden 2017 Hollannin EM-lopputurnaukseen Suomi ei selviytynyt mukaan, mutta nyt EM-putki saa jälleen jatkoa.
Vuoden 2009 kotikisoissa Suomi selvitti tiensä jatkoon alkulohkosta ja naisten jalkapallon aseman todella vahvasta noususta kieli se, että jokaista Suomen lohkovaiheen ottelua Olympiastadionilla seurasi paikan päällä yli 15 000 katsojaa.
Suomen Palloliitto on tehnyt paljon toimenpiteitä erityisesti tyttöjen ja naisten keskuudessa lajin suosion kasvattamiseksi entisestään. Tällä hetkellä jalkapallo ja futsal liikuttaakin Suomessa enemmän naisia ja tyttöjä kuin mikään muu palloilulaji. Yksi iso syy suosion kasvuun on seurojen aktiivisuus. Tyttöjen futisintoon vaikuttavat myös naisten jalkapallon medianäkyvyys ja läheltä löytyvät esikuvat maajoukkueista ja Kansallisesta liigasta.
Alkuvuoden 2021 dramaattisen EM-kisoihin selviytymisen myötä Helmarit on saanut entistä suurempaa näkyvyyttä perinteisessä mediassakin, mutta sosiaalisessa mediassa Helmareiden suosio on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Kesän 2022 EM-kisojen aikaan Helmareiden näkyvyys ja kisahuuma tulee varmasti olemaan ennennäkemättömän suurta.
Karu arpaonni ei lannista Helmareita
Viime vuonna pelatussa EM-kisojen karsinnassa Helmarit selvitti Anna Signeulin johdolla lohkonsa voitokkaasti rasitteenaan vain yksi tasapeli kahdeksassa ottelussa. Jännittävät loppuvaiheet muistuvat kuitenkin varmasti monen mieleen. Ensin Amanda Rantasen melkoiseksi viraalihitiksi noussut voittomaali Skotlannin vieraana ja perään Linda Sällströmin voitto-osuma ratkaisevassa kotiottelussa Portugalia vastaan. Molemmat osumat jäivät ottelun ainoiksi ja syntyivät vasta pelikellon tikittäessä jo lisäaikaa.
Heinäkuussa 2022 Helmarit tekee paluun Englantiin, missä menestyksen siemenet kylvettiin lähes legendaariseksi nousseen Suomen joukkueen johdolla 17 vuotta sitten. Tällöin Michael Käldin luotsaama joukkue selvitti EM-lopputurnauksessa tiensä neljän parhaan joukkoon.
Kesän 2022 EM-lopputurnauksen alkulohkot arvottiin Manchesterissa viime vuoden lokakuun lopulla. Arpa ei ollut Helmareille suosiollisin, sillä samaan alkulohkoon arvottiin vastustajiksi Saksa, Espanja ja Tanska. Saksa on naisten EM-lopputurnauksen historian selkeästi menestynein maa peräti kahdeksalla mestaruudella. Viimeisimmässä kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn rankingissa Saksa on kolmantena, Espanja yhdeksäntenä ja Tanska sijalla 14. Suomi puolestaan on FIFA-rankingin sijalla 28. Euroopan maita edellä on 16 kappaletta.
Helmarit ei lähde EM-lopputurnaukseen suurena suosikkina ja jo jatkoonpääsy kivikovasta alkulohkosta vaatii venymistä. Niin Saksa, Espanja kuin Tanskakin ovat Euroopan ja myös koko maailman ehdotonta eliittiä ja näiden kaataminen on kelle tahansa vaativa tehtävä. Vailla mahdollisuuksia Helmarit eivät kuitenkaan missään nimessä ole.
– Toisaalta lohko on myös jännittävä. Siinä kaikki joukkueet voivat voittaa kaikki. Kolmoskorin Tanskakin oli viimeksi EM-finaalissa. Tasaisuus avaa mahdollisuudet myös meille. Kaikkia otteluita ei välttämättä tarvitse voittaa, sillä yksi tai kaksi onnistunutta ottelua voivat riittää jo pitkälle, Helmareiden päävalmentaja Anna Signeul totesi Palloliiton verkkosivuilla arvontatuloksesta.
Kokeneilla pelaajilla kohti Englantia
Yksi Helmareiden ehdottomista vahvuuksista on se, että joukkueen runko on pelannut pitkään yhdessä. Päävalmentaja Anna Signeul on luottanut pitkälti vakiopermanenttiin ja tähtäin on tässä mielessä ollut pitkälti nimenomaan EM-lopputurnauksessa. Joukkue on hitsautunut erinomaisesti yhteen ja pelaajat tuntevat toisensa kuin ne kuuluisat omat taskunsa. Toki vaihtoehtojakin on ja niitä on myös käytetty, mutta joukkueen perusrunko on pysynyt samana jo vuosikausia.
Puolustuksen tukipylväisiin kuuluva Anna Westerlund nousi alkuvuodesta itse Jari Litmasen ohi ja on kautta aikain eniten A-maaotteluita pelannut suomalaispelaaja 140 ottelulla. Tuija Hyyrynen ja Linda Sällström ovat myös pitkälti toisella sadalla A-maaottelumäärässä ja myös kapteeni Tinja-Riikka Korpela ylitti viime syksynä sadan pelatun A-maaottelun rajan. Emmi Alanen, Nora Heroum ja Adelina Engman ovat jo myös ylittäneet 75 A-maaottelun rajapyykin.
Asetelma EM-lopputurnaukseen lähdettäessä on kovassa alkulohkossa selvä. Helmareilla on pitkälti vain voitettavaa.
– Olemme tottuneet olemaan altavastaajia ja moni vastustaja saattaakin vähätellä meitä. Paineettomuus voi olla kisoissa meidän onnemme, sillä voimme pelata rennosti ja näyttää, että pystymme haastamaan kovatkin maat vastahyökkäyspelillämme, Juliette Kemppi summaa lähtökohdat lopputurnaukseen.
Lue lisää Helmareista osoitteesta https://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/helmarit
